tiistai 9. huhtikuuta 2013

These scars remind me that the past is real.

Olin kerran masentunut. Oli kerran aika kun viiltelin henkisen kivun lievittämiseksi, joskus vain tunteekseni jotain ja toisinaan koska minulle sanottiin kuinka elämäni rakkaimpien olisi parempi olla ilman minua. Oli kerran aika kun kuuntelin muita. Oli kerran aika kun en ollut itselleni tärkeä.

6 vuotta ensimmäisestä syvästä partaterän ja minun ystävyyden alkamisesta, vähemmän vuosia (vuosia kuitenkin!) sen loppumisesta aloitin välittämään itsestäni ja tajusin, että mitä muut minusta ajattelevat ja mitä he minusta sanovat - se ei ole välttämättä totta ja minun ei pitäisi sen antaa itseeni vaikuttamaan.
Siitä on vain lyhyt kun opin hyväksymään itseni sellaisena kuin olen ja olemaan sinut itseni kanssa kaikin puolin.

En ole hullu miksi minua sanotte. 
En ole väkivaltainen kuten te luulette.
Ette tiedä salaisuuksia mitä kannan sisälläni, en itseni takia vaan niiden takia kenen takia te minut pahaksi tuomitsette. 


Viikonloppuna oli tatuointimessut ja vaikka olenkin ihan persaukinen, niin silti päätin lopullisesti sulkea oven yhteen menneisyyteni asiaan. Arvet joita aina piilottelen isojen rannekorujeni ja pitkähihaisten paitojeni taakse ovat vihdoinkin pysyvästi piilossa.
En häpeä menneisyyttäni, sillä se muistuttaa minua siitä kuinka ihmisiin ei voi luottaa. Kuinka ihmiset tuomitsevat ja luulevat tietävänsä asioista kaiken vaikka ovatkin kuulleet vain toisen puolen tarinoista. Mutta vihasin niitä kysyviä katseita kun ihmiset huomasivat rikkinäisen tatuointini ja muut arvet.
Myöhemmin voisin niistä messuista kirjoittaa vähän enemmän :)

Joskus ihmiset uskalsivat kysyä "mitä on tapahtunut" ja saatoin lyhyesti vastata "elämä". Ja tottahan se on. Ehkei menneisyyteni ole niin paha, sillä ajattelen, että (valitettavasti) on muita jotka ovat kokeneet pahempaa.

Noh, halusin jollakin tapaa selittää seuraavat kuvat, ilman että kukaan jää miettimään miksi ranteeni oli rikki. Nyt kuitenkin rumia arpia koristaa kaunis kurre! <3
ps. Pahoittelen kuvien laatua, ensimmäinen vähän epätarkka ja toinen on kännykkäkuva :)

Ennen, näkyy hieman tuo 'patti' arpi tuossa sivussa.

Jälkeen